Toinen näytös rapsakasti plakkarissa noin viikon harjoittelulla. Eilen jyystettiin näytöksen loppua, mentiin koko kakkonen läpi ja palattiin vielä sen alkuvaiheisiin. Tahti on ollut siinä määrin tiivis, että jo muutaman päivän harjoittelemattomuus jonkin kohtauksen suhteen näkyy unohteluna ja hapuilevana ilmaisuna. Kohtaukset eivät ole vielä kovin syvällä lihasmuistissa. Sen eteen tässä tehdään vasta töitä.
47 minuuttia. Se on 5-7 liikaa.
Mutta jo näkee, että osuu ja kouraisee. Ja se on pirun hienoa.
Ääntä ja äänisuunnittelua jää jo odottamaan monessa kohtaa. Muistoihin ja niiden kerroksiin mennään tässä äänen kautta, sen rooli on tavanomaistakin isompi, ja duuni äänisuunnittelunkin suhteen on vielä kovin levällään. Huolissaan ei tarvitse olla, mutta ihan tästä, mihin keväällä sen suhteen jäämme, emme voi syksyllä aloittaa: muuten on kyyti kylmää.
Tänä aamuna huonosti nukutun yön jumit, rästisälää Genellä ja kohta harjoituksiin. Palataan ensimmäiseen näytökseen, kahlataan koko ykkösen materiaali kahdessa harjoituksessa läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti