Leppoisan sutjakka työpuhde Katoavan maan kanssa takana. Liki täysi tupa! Vain ensimmäisellä ja viimeisellä rivillä muutamia tyhjiä paikkoja. Bussilasteja ties mistä, katsojakeski-ikä pertsat 70+ ja siihen päälle muutama tuttu nuori ja Törmin Heikki. Napakka, tasavarma veto, Sadulla vähän kränää itsensä kanssa, muilla kelpo buugi. Jotain pientä häikkää muutamissa kohtaustaitteissa, muttei mitään otsaryppyjä syventävää. Muuan mies kävi esityksen jälkeen kiittämässä kädestä mehut puristaen, mutta lisäsi varmuuden vuoksi kuitenkin, että "tämähän oli naisen kirjoittama, eikö, mies olisi kirjoittanut toisin". (Harmittaa, etten kysynyt, miten "mies" olisi tämän kirjoittanut.) Ryhmämatkailijaenemmistö so. bussin lähteminen just eikä melkein esityksen jälkeen aiheutti sen, ettei esityksen jälkeen aiotusta keskustelutuokiosta tullut mitään, mutta jotenkin moinen ei tänään jäänyt jurppimaan.
Ilo ja kunnia viettää aikaa tämän äärellä, näiden ihmisten kanssa. Uskon, että jaamme kaikki tämän tunteen.
Ensi viikolla sitten Katoava maa -superviikko maanantaista alkaen. Hajapaikkoja sinne tänne jäljellä. Kaksi tai kolme vetoa viidestä jää väliin lapsenhoitosyistä (Sara lähtee Tallinnaan työhumputuksiin), mutta muuten näyttäisi siltä, että saa hyvästellä kunnolla. Hyvä niin!
tiistai 25. maaliskuuta 2014
Loppusuora
Tänään esitys Teatteritalolla klo 14 ja ensi viikolla tiettävästi viimeiset viisi akselilla maanantai-lauantai. Eilen lämmitettiin, pientä porinaa siitä että mennäänkö nyt ihan kokonaan vai Huttusen ehdotuksen mukaan pelkät laulut ja tanssit, mutta vedon jälkeen huouttiin yhteisessä rintamassa harjoituksen tarpeellisuutta. Teatterikesästä ei mitään uutta, Korjaamolta ei koskaan palattu asiaan, Tukholman Suomi-instituuttiin oltiin liian kalliita, rahan takiako tämän kiertuemahdollisuudet kuivuvat kokoon, tiedä häntää. Pikkulinnut ovat laulaneet, että viimeisille on ollut mukavasti kysyntää, mikäs sen parempaa. Kevätauringon muristessa päivävetoa kohti!
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/martikainen114.htm
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/martikainen114.htm
maanantai 10. maaliskuuta 2014
Takomon vanhustyö ja muistisairaus -hankkeesta
Osataan sitä Helsingissäkin. Todella. Hieno hanke Takomolla täydessä vauhdissa, raporttia toistaiseksi tehdystä täällä http://www.teatteritakomo.fi/kehityshanke_rapo_LOWRES_UUS.pdf
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)