Leppoisan sutjakka työpuhde Katoavan maan kanssa takana. Liki täysi tupa! Vain ensimmäisellä ja viimeisellä rivillä muutamia tyhjiä paikkoja. Bussilasteja ties mistä, katsojakeski-ikä pertsat 70+ ja siihen päälle muutama tuttu nuori ja Törmin Heikki. Napakka, tasavarma veto, Sadulla vähän kränää itsensä kanssa, muilla kelpo buugi. Jotain pientä häikkää muutamissa kohtaustaitteissa, muttei mitään otsaryppyjä syventävää. Muuan mies kävi esityksen jälkeen kiittämässä kädestä mehut puristaen, mutta lisäsi varmuuden vuoksi kuitenkin, että "tämähän oli naisen kirjoittama, eikö, mies olisi kirjoittanut toisin". (Harmittaa, etten kysynyt, miten "mies" olisi tämän kirjoittanut.) Ryhmämatkailijaenemmistö so. bussin lähteminen just eikä melkein esityksen jälkeen aiheutti sen, ettei esityksen jälkeen aiotusta keskustelutuokiosta tullut mitään, mutta jotenkin moinen ei tänään jäänyt jurppimaan.
Ilo ja kunnia viettää aikaa tämän äärellä, näiden ihmisten kanssa. Uskon, että jaamme kaikki tämän tunteen.
Ensi viikolla sitten Katoava maa -superviikko maanantaista alkaen. Hajapaikkoja sinne tänne jäljellä. Kaksi tai kolme vetoa viidestä jää väliin lapsenhoitosyistä (Sara lähtee Tallinnaan työhumputuksiin), mutta muuten näyttäisi siltä, että saa hyvästellä kunnolla. Hyvä niin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti