Painava sana

Hyvät naiset ja pojat!

Hiljaista on ollut! Mutta tällä viikolla sukelletaan Katoavan maan maisemiin ainakin tänään ja huomenna. Käppäilen tässä kohta maestro Heikki Törmin musiikkipalatsiin, sinne jonnekin 6000 cd-levyn uumeniin (paljonkohan niistä saisi divarissa? onko Suomessa enää divareita?), etsimään innoitusta toisen näytöksen äänisuunnittelullisiin ratkaisuihin. Ja huomenna on teatterilla tuotanto- ja markkinointikokous, jossa koitan korostaa, että tätä ei sitten minään vanhusten juttuna markkinoida. Ja ehkä Markun julisteajatuksiakin katsotaan ja mitä näitä nyt on, suunnitelmia. Tärkeitä palaverejä.

Tässä välissä on ilmestynyt mm. teatterin syyskauden esite. Katoava maa on siihen vähän ahtaasti ajateltu, mutta mitäs pienistä. Lisäksi siinä todetaan ns. rivien väleissä mm. että kaikki yleisöodotukset ja -paineet ovat ihan jossain muualla kuin meillä tässä. Se sopii erittäin hyvin.

Teatterilla tehdään nyt musikaalia. Minä taas hoitelen Generaattorilla mm. kirjanpitoasioita.

Niin ja sitten on perjantai! Perjantaina varaamme paikallisesta pöydän ja menemme työryhmän kanssa syömään. Tähän produktioon on kertynyt aimo liuta lapsiperheellisiä ja/tai muuten vain vapaa-ajallisesti rajoittuneita tekijöitä, itseni erittäin vahvasti tähän pirtaan mukaan lukien, joten harjoitusten ja työn ulkopuolella tapahtuva kohtaanto on harvinainen ja siksikin iso ilonaihe.

Muita ilonaiheita ovat mm.

- Karoliina Kuvajan palkkaaminen teatterille alueteatterituottajan äitiyslomasijaiseksi
- Oikeusjuttu
- aurinko
- pihallaolo

Nopeasti se sieltä tulee ja kummittelee, kesä! Mutta nyt sitä kuuluisaa maailmaa ja taidemaailmaa parantamaan. Jos jossain, niin siinä me ollaan Heikin kanssa hyviä!