STT:n juttu

Katoava maa pysäyttää

Hauraiden muistojen äärellä

Pekka Moliis, STT, Kajaani

Lauantaina Kajaanin kaupunginteatterissa kantaesityksensä saava Katoava maa -näytelmä kertoo vuosikymmeniä kestäneen suomalaisen avioliiton tarinan. Huikaisevat onnenhetket ja kipeimmät muistot käydään läpi Helenan ja Aarnen tarinassa. Tilinteon aika on käsillä, kun Helena saa Alzheimer-diagnoosin ja kauniit muistot hapertuvat hiljalleen.
 -Näytelmässä mietitään millaisia valintoja ihmiset tekevät tiedostaessaan elämän rajallisuuden.
Muistisairaus teemana on ajankohtainen, mutta jostain syystä sitä ei ole teatterissa juurikaan käsitelty, ohjaaja Eino Saari pohtii.

Koskettavaa todellisuutta

 Lyhyt koemaistiainen esityksestä kertoo missä on kyse. Pala nousee katsojalla kurkkuun, kun Helena purkaa tuskaansa ja aviopuoliso Aarne tuntee oman voimattomuutensa ja heikkoutensa tilanteen edessä. Vaikka vain toinen saa diagnoosin, niin sairaudesta kärsii parisuhteen molemmat osapuolet.
 Muistisairaus koettelee tälläkin hetkellä tuhansia ja taas tuhansia suomalaisia koteja. Pelkästään katoavien muistojen varaan näytelmä ei rakennu.
 -Päähenkilön kohtalo on katsojille selvä. Alzheimeria ei voi parantaa, mutta sen etenemistä voi hidastaa. Toisena teemana näytelmässä on pitkä suomalainen avioliitto. Katsojalle löytyy tarttumapintaa, vaikka juuri omassa lähipiirissä ei muistisairasta henkilöä olisikaan, Eino Saari vakuuttaa.

Kotimainen kantaesitys

Katoava maa on Turun kaupunginteatterissa dramaturgina työskentelevän Satu Rasilan käsialaa. Näytelmä on esitetty lukudraamana Kansallisteatterissa, mutta varsinainen kantaesitys on vuorossa Kajaanin kaupunginteatterin isolla näyttämöllä 12. lokakuuta.
 Näytelmän ohjaajana vierailee Eino Saari, joka nauttii tällä hetkellä valtion taiteilija-apurahasta. Saari on työskennellyt Kajaanissa pitkään erilaisissa projekteissa ohjaajana, käsikirjoittajana, tapahtumien tuottajana, luennoitsijana, opettajana ja esiintyjänä. Nyt on edessä uusi aluevaltaus.
-11 vuotta sitten muutin Kajaaniin. Nyt pääsen ensimmäistä kertaa ohjaamaan kaupunginteatterin isolle näyttämölle. Oli kyllä jo aikakin, Saari naurahtaa.