Katsottiin viiden kuukauden takainen taltiointi. Luettiin eka näytös läpi. Käytiin kotona. Lämpättiin. Luettiin ote Taina Kinnusen kirjasta. Kahlattiin eka näytös liikeratoja ja omia reittejä muistellen läpi. Purettiin. Poimittiin muutama laulu - Kultaista nuoruutta, Väliaikaista, virsiä ja muuta - tämänpäiväisen settimme aloitukseksi. Markku esitteli mainion ideansa Katoavan maan traileriksi (perästä kuuluu).
Liki unettoman yön jälkeinen voipumus. Kun terveet muksut heräilevät vuorovedoin vanhempiaan ja toisiaan valvottamaan, te tiedätte totuuden. Mutta ilo tästä rentoudesta ja rauhasta, millä liikkeelle lähdettiin.
Työ näyttelijöiden kanssa tiivistyy viiteen (kuuteen) kehityspisteeseen:
1. Tempo ja rytmi. (kaikki)
2. Helenan temperamentin esiin loihtiminen. Nopeaa syttymistä, räjähdysalttiutta. (Kati, Satu, mutta myös pojjaat)
3. Vanhan Aarnen vanhuuden esittäminen. Sopivan rauhan löytäminen tähän sillä samanaikaisella vaatimuksella, että lukuisten kohtausten tempo paranee. (Janne)
4. Herkkyys ja tunneherkkyys, koskien erityisesti näytelmämme miehiä ja heidän esittäjiään. Moni asia on jo oraalla, mutta tunteiden vuotoja, epävarmuutta, surun ja ilon sävyjä soisi näkevänsä vielä lisää, vielä tarkemmin tehtynä. (Patu, Janne, mutta myös muut)
5. Odottamaton, yllätyksellinen tarinamme henkilöissä. (kaikki)
(6. Tekninen toteutus.)
Näillä eväillä eteenpäin! Nyt retkelle kohti Marian kartanoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti